Uutisia Wincapitasta

Tarkastellaan uutisointia tarkemmin.
Syyttäjä siis vaatii vankeutta kahdelle henkilölle.

-TOISELLE rahanpesusta.
On ottanut vastaan Wincapitasta voittoja ja pyrkinyt salaamaan niiden alkuperän.

Rahojen alkuperähän on kerrottu lauseessa, ne ovat siis vincapitan kautta tulleita voittoja ja kysymys ei ole salaamisesta vaan pyrkimyksestä siihen.
Siis ei vielä toteuttanut asiaa?? Mutta krp/syyttäjä epäilee , että ehkä oli tarkoitus salata tulot verottajalta, niinkö.

Jos ihmiset eivät kerro tulojaan verottajalle se on rikos. Jos veturinkuljettaja ei kerro tulojaan, onko se VR:n vika?
Tästä ei pitäisi tehdä Wincapitaa syylliseksi. LISÄYS: (VR ilmoittaa maksamansa palkat verottajalle, jos kuljettajalla muita sivutuloja niin on itse mahdollisesti ilmoitusvelvollinen)

Wincapitassa rahanpesu ei ollut mahdollista, koska sijoitukset tulivat pankkien kautta, joiden velvollisuus oli tarkistaa rahojen alkuperä.
Sisäiset lainaukset piti maksaa takaisin muuten ei voinut ottaa itselleen voittoja. Tätä lainailua Wincapita kyllä tarkkaili ja vaati selvitystä niistä varmuuden vuoksi.
Wincapitan tehtäviin ei kuulunut rahojen alkuperän tarkkailu, vaan se luotti pankeille määrättyyn valvontaan.
Rahanpesustahan ei siis ollut kysymys ja varathan olikin voittoja.

-TOISELLE törkeästä petoksesta.
Hänen epäillään hankkineen sijoittajia Wincapitaan ja saaneen siitä suurehkoja voittoja.

Jos kysymys on siitä,että on pyörittänyt omaa rinkiä, hän ei ole hankkinut sijoittajia Wincapitaan vaan itselleen. Itse sitten on sijoittanut Wincapitaan.
Rike on Wincapitaa vastaan tehty, koska ei tämä ollut luvallista.
Jos rinki rikkoo lakia, sekään ei ole Wincapitan vika, eikä se ole millään tavalla Wincapitan sivuhaara.
Wincapitalla ei ole sivuhaaroja. Sellaisia krp on kehitellyt vain tutkintansa tueksi. Sivuhaaroilla on toimittu Wincapitaa vastaan, eikä niillä voi syyllistää sitä mitenkään.

Mustamaalaus näillä väärillä tiedottamisilla on tarkoituksellista. Jos Wincapitaa käytetään hyväksi ei se ole Wincapitan vika.
Suuret voittomarginaalit houkuttelevat helposti välistävetäjien armeijaa voitontavoitteluun.

Jos kuitenkin oli kysymys siitä , että hän toimi sellaisena sponsorina joka otti käteisenä uusien jäsenten sijoitukset ja avasi paikan heille omilla tuotoillaan, asia ei ole ratkaistavissa lopullisesti ennen pääkäsittelyä.

Tällanen menettely on kuitenkin verotuksellisesti arvelluttava. Tilanne palautuu kun Wincapita todetaan lailliseksi ja pääsee jatkamaan tuloutuksia.
Siis ensin olisi saatava pääkäsittely päätökseen, mutta krp:llä ei ole esittää todisteita huijauksesta. Lähes kaikki esille tulleet asiat tukevat käsitystä että WC olikin laillinen ja sen toiminta oli väärin perustein keskeytetty .

On kuitenkin vaikea sanoa minkälaisista rikkeistä on kyse.?

Syytteiden nosto oli tarkoin harkittu toimi ja oikeuden käynti tarkasti 4 kk päähän. Jäädytystä maksimimäärä jälleen.
Neljän kuukauden päästä todetaan ettei oikeudenkäyntiä voidakkaan pitää, koska Wincapitan pääjuttu täytyy ratkaista ensin.
Helmikuussa jäädytyksille myönnetään uusi 4 kk jatkoaika ensi kesäkuulle, jolloin käsitellään pääasia, jollei taas löydy uutta tekijää lykkäysten jatkoksi. Pelkkää ajan peluuta taas.

Mutta krp:n ja syyttäjien juonet eivät onnistu, totuus tulee kyllä ilmi varmasti.

Tämä juttu lainattu “Tienauksen” forumilta.

Pääepäilty Myöntää WinCapitan Jäsenille Valuuttakauppaohjelmiston Käyttöoikeudet

Oikeuksien menettäminen vaatimuskirjelmässä viitattuihin ohjelmistoihin ei ole Hannu Kailajärven mukaan hyväksyttävää sillä perusteella, että toiminnassa on tapahtunut ainakin toistaiseksi jatkuva keskeytys. Vaatimuksen esittäjät ovat Kailajärven mielestä oikeutetulla asialla.

Lähes 240 wincapitalaista on vaatinut Hannu Kailajärveä myöntämään heille täydet käyttöoikeudet sijoitusklubi WinCapitan jäsenistön käytössä olleeseen valuuttakauppaohjelmistoon sekä kehitteillä olleeseen tai mahdollisesti nyt jo valmiiseen täysin automaattiseen valuuttakauppaohjelmistoon.

Yksityisoikeudellinen vaatimus lähetettiin 22.10.2009 jäsenten valtuuttaman asiamiehen toimesta Hannu Kailajärvelle Oulun vankilaan. Vaatimus saatetettiin tiedoksi myös Keskusrikospoliisille ja syyttäjäviranomaisille.

Kailajärvi: Jäsenet ovat oikeutetulla asialla

Hannu Kailajärvi antoi oikeudellisen avustajansa, OTT Petter Kavoniuksen välittämänä vastauksensa jäsenten esittämään vaatimukseen 30.10.2009.

Hannu Kailajärvi pitää periaatteellisella tasolla vaatimusta oikeutettuna. Yksityisoikeudellisista vaatimuksista kirjelmässä viitattuihin ohjelmistoihin on siis mahdollista Kailajärven mukaan päästä sovintoon, tiedottaa Kavonius.

Oikeuksien menettäminen vaatimuskirjelmässä viitattuihin ohjelmistoihin ei ole Kailajärven mukaan hyväksyttävää sillä perusteella, että toiminnassa on tapahtunut ainakin toistaiseksi jatkuva keskeytys. Vaatimuksen esittäjät ovat siten oikeutetulla asialla myös Kailajärven mielestä, sanoo Kavonius.

Yksityisoikeudellisten sopimusten käytännön toteuttamisen kannalta on kuitenkin tässä tapauksessa ratkaisevaa, mitä julkisen vallan toimijat (ainakin poliisit, syyttäjät ja tuomioistuimet) näihin ohjelmistoihin liittyen tekevät. Jo vaatimuskirjelmästä ilmenee vaatijoillekin olevan selvää, että oikeuksien toteuttaminen kirjelmässä viitattuihin ohjelmistoihin ei ole yksin Kailajärven päätösvallassa. Lisäksi on sovittava eri jäsenten keskinäisten oikeuksien suhteesta, toteaa Kavonius.

Kailajärvi toivoo kattavaa jäsenjoukkoa edustavat henkilöt neuvottelijoiksi käyttöoikeuksista

Ohjelmistojen käyttöönottoon liittyisi myös työpanosta, josta tulisi myös erikseen sopia.

Tässä tapauksessa julkisen pakkovallan toimet vaikuttavat jo siihenkin, miten ja milloin osapuolten kantoja yhteen sovittavia neuvotteluja voidaan käydä. Neuvottelut voidaan aloittaa siinä vaiheessa, kun Kailajärveen kohdistuvat yhteydenpidon rajoitukset poistuvat tai lieventymät. Tässä vaiheessa poliisi on oman tutkintastrategiansa turvaamiseksi pitänyt tärkeänä, että Kailajärven ja WinCapitan jäsenistön välillä ei käydä mitään keskusteluja ohjelmiston laadusta ja sisällöstä, etenkään sen toimivuuteen liittyen. Mitään neuvotteluja ei voida aloittaa, kun yhteydenpidon rajoitukset ovat voimassa tähän tutkintastrategiaan liittyen, vastaa Kavonius.

Vallitsevat pakkokeinot eivät mahdollista myöskään, että Kailajärvi voisi toteuttaa ohjelmistojen käyttöön ottamisen edellyttävän työpanoksen, huomauttaa Kavonius.

Siinä vaiheessa, kun neuvotteluja voidaan käydä, on toivottavaa neuvottelujen toteuttamiseksi teknisesti sujuvasti, että ohjelmistoon oikeuksia vaativat WinCapitan jäsenet voivat valita mahdollisimman kattavaa jäsenjoukkoa edustavat henkilöt neuvottelijoiksi, sanoo Kavonius.

Omalta osaltaan Kailajärvi kuitenkin sitoutuu edistämään sitä, että oikeudet vaatimuskirjelmässä viitattuihin ohjelmistoihin tulisivat toteutumaan tehokkaasti, vaikka kaikki yksityiskohdat edellyttävät sopimista, toteaa Kavonius.

Lisäksi Kailajärvi ilmoittaa, että tämä teksti on jouduttu laatimaan siten, että kaikkea asiaan relevantistikaan liittyvää ei voi tässä vaiheessa ilmaista. Tutkinnanjohtajalle ja syyttäjälle on annettu mahdollisuus poistaa tekstiä tai sen osia heidän niin halutessaan. Tällaista sensuuria ei ole kuitenkaan tapahtunut, eli ainakin tämä asia on hoidettu hyvässä hengessä, toteaa Kavonius.

Toivottavasti tämä kuitenkin tyydyttää vaatimuksen esittäjiä siinä määrin, että oikeudenkäyntejä ei nosteta sellaisesta, josta on mahdollista myös päästä sovintoon. Näin voidaan välttää tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja, sanoo pääepäillyn puolesta OTT Petter Kavonius.

lähde: Sanomat24, EOK-viestintä

Maan Tapa Täyttää Järjestäytyneen Rikollisuuden Tunnusmerkit

SAMI PARKKONEN / HS 2.11.2009

Vaalirahakohun yhteydessä on jälleen kerran esitetty, että asiaan liittyvät epäselvyydet ja jopa lainvastaiset toimintamallit ovat vain vanha tapa hoidella asioita.

Termillä maan tapa on perusteltu niin säätiölain rikkomista kuin liikemiesten ja poliitikkojen läheisiä suhteitakin – ja lisätty pääministerinkin suulla, että näin on toimittu vuosikymmeniä. On annettu ymmärtää, että koska näin on ollut aina, asiassa ei ole mitään väärää tai tuomittavaa.

On kuitenkin syytä muistaa, että vaalirahailmoitusten laiminlyöminen on rikos. On syytä muistaa sekin, että säätiölain tai hankintalain rikkominen on rikos. Se, että näitä rikoksia on tehty vuosikymmeniä, tekee asiasta erityisen hämmästyttävän.

Liike-elämän eliitin ja poliittisen eliitin kansalaisilta salatussa yhteispelissä maan tavalla tarkoitetaan toimintaa, josta molemmat hyötyvät sekä taloudellisesti että poliittisesti.

Tällainen toiminta täyttää Euroopan unionin 1990-lopulla antaman järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkistön.

Määritelmän mukaan rikollisryhmän järjestäytyneisyys edellyttää, että ryhmä täyttää kuusi oheisen listan kriteereistä. Näihin kuuteen sisältyvät pakollisina kohdat 1, 3, 5 ja 11.

Kriteerit ovat seuraavat:

1.Useamman kuin kahden henkilön yhteistyö.

2.Jäsenillä on määrätyt tehtävät.

3.Toimii pitkän tai määräämättömän ajan.

4.Käyttää sisäistä kuria.

5.Epäillään törkeistä rikoksista.

6.Toimii kansainvälisellä tasolla.

7.Käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja.

8.Käyttää peiteyhtiöitä.

9.Harjoittaa rahanpesua.

10.Pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin.

11.Toiminnassa taloudellisen hyödyn tai vallan tavoittelu on määräävä tekijä.

Keskusrikospoliisi sekä Patentti- ja rekisterihallitus selvittävät parhaillaan, onko esimerkiksi Nuorisosäätiö toiminut lainvastaisesti käyttäessään varojaan Matti Vanhasen ja muiden keskustalaisten poliitikkojen tukemiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara), jonka olisi pitänyt valvoa Nuorisosäätiön asuntotoimintaa, tutkii parhaillaan säätiön rakennushankkeiden kilpailutuksen asianmukaisuutta sekä asukkailta perittyjen vuokrien ja säätiön maksamien kokouspalkkioiden kohtuullisuutta.

Matti Vanhanen oli itse Nuorisosäätiön varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1983-2003. Hän on saanut säätiöltä tuolloin ja myöhemmin kymmeniätuhansia euroja vaalitukea. Puheenjohtajana ollut kansanedustaja Antti Kaikkonen on saanut säätiön vaalitukea tuhansia euroja.

Nuorisosäätiön johdon toiminnassa kyse on ollut usean henkilön pitkään jatkuneesta yhteistyöstä (kohdat 1 ja 3), jonka määräävänä tekijänä on ollut taloudellisen hyödyn ja vallan tavoittelu (kohta 11). Ja on muistettava, että Nuorisosäätiön tapaus on vain jäävuoren huippu.

Puoluesihteerin väitetyt uhkailut keskustan rivikansanedustajia ja puolueen toiminnassa mukana olleita kohtaan kertovat sisäisestä kurista (kohdat 4 ja 7). Sekä puoluetoimijoilla että säätiöissä ja yrityksissä mukana olleilla toimijoilla on ollut omat selkeät tehtävänsä vaalirahoitusta, tukia ja sopimuksia järjesteltäessä (kohta 2).

Poliitikkojen Yleen kohdistama uhkailu ja painostus TV2:n Silminnäkijä-ohjelman jälkeen on alastomimmillaan sitä, mitä kohdassa 10 tiedotusvälineiden osalta tarkoitetaan. Keskustavaikuttaja Erkki Laatikaisen vaatimukset median toimia suitsivista laeista ovat vaikuttamispyrkimyksistä törkeimpiä.

Edellä kuvattua järjestäytynyttä, vuosia jatkunutta rikollista toimintaa nimitetään meillä maan tavaksi. Se on vain tapa, toimintamalli. Juuri näin on kaikissa muissakin suurissa järjestäytyneen rikollisuuden muodoissa.

Toisin kuin yleensä annetaan ymmärtää, suuri järjestäytynyt rikollisuus ei ole mitään liivijengien tai ylipäätään jengien toimintaa. Se on liiketoimintaa, maksimaalisten voittojen hankkimista mahdollisimman edullisesti ja nopeasti.

Ja toisin kuin meillä annetaan ymmärtää, järjestäytynyt rikollisuus on mukana myös kaikessa laillisessa liiketoiminnassa. Rakennusala, kuljetus, kauppa, turismi, liikennöinti, nettibisnes, kustannustoiminta, jätehuolto, maatalous – lähes kaikki inhimillisen taloustoiminnan osat ovat järjestäytyneen rikollisuuden toimialoja. Näin on ollut jo vuosikymmeniä.

Italiassa järjestäytyneen rikollisuuden tunnetuin muoto on sisilialainen mafia Cosa nostra. Tämä ei ole järjestön virallinen nimi, mutta kaikki – jokainen ulkopuolinen ja jokainen jäsen – kuitenkin tietävät, mistä on kyse.

Cosa nostra on suomeksi meidän asiamme, meidän juttumme. Meillä Suomessa osa poliitikoista ja liike-elämän toimijoista muodostaa verkoston, järjestelmän, joka on rikkonut lakeja vuosikausien ajan. He ovat saaneet toiminnallaan suurta taloudellista hyötyä ja valtaa sekä edistäneet omaa asemaansa.

Meillä maan tapa on suuren ja vaikutusvaltaisen järjestäytyneen rikollisuuden muodon kutsumanimi aivan kuten Cosa nostra on mafian kutsumanimi Sisiliassa.

Suomessa maan tapa on tarkoittanut lakien rikkomista. Se on tarkoittanut salaisia sopimuksia liikemiesten ja poliitikkojen välillä. Se on tarkoittanut poliittisen vallan hankkimista ja manipulointia sekä vaalien manipulointia taloudellisen tuen avulla. Se täyttää lähes kaikki Euroopan unionin järjestäytyneen rikollisuuden kriteerit ja vertautuu näin muihin järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin.

Tämän tunnustaminen on ensimmäinen edellytys sille, että poliittinen ja taloudellinen eliittimme voi alkaa pestä kasvojaan – eikä vain käsiään.

On epäilty myös tapaus Wincapitan kohdalla käyneen toteen joitakin kohtia kirjoituksesta!

Viimeinen Wincapita-epäilty kiinni Thaimaassa

Thaimaan poliisi on pidättänyt yhden Wincapita-pyramidihuijauksesta epäillyn suomalaismiehen. 42-vuotias Risto Hentunen saatiin kiinni Etelä-Pattayalta.

Mies on yksi kolmesta pääepäillystä, joiden epäillään huijanneen olemattomilla valuuttakaupoilla lähes sata miljoonaa euroa. Klubissa oli noin kymmenentuhatta jäsentä.

Thaimaan valtiollinen televisio välitti kuvaa poliisin tiedotustilaisuudesta, jossa silminnähden hilpeältä vaikuttanut suomalaismies näytti sormillaan voitonmerkkiä tiedotusvälineille. Pöydällä oli levitetty myös noin 15 luottokorttia, jotka kaikki kuuluivat ilmeisesti epäillylle.

Pidätyksestä kertoi Suomessa ensimmäisenä Ylen uutiset.

Paikallisten viranomaisten mukaan epäilty aiotaan luovuttaa Suomeen. Käräjäoikeus vangitsi hänet poissa olevana noin 1,5 vuotta sitten. Samalla miehestä tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Poliisi on saanut jo aiemmin kiinni kaksi muuta pääepäiltyä.

Totuuden puolesta, “Columbo”

Juttu lainattu Columbon blogista johon myös linkki artikkelissa.

Haluan hetkeksi kiinnittää huomionne erääseen varsin merkilliseen ja koko yhteiskuntaa koskevaan tapaukseen. Voi hyvinkin olla mahdollista, että olette jo jonkin verran tutustuneet case WinCapitaan. Toivon, että voisitte uhrata hetken ajastanne ja pysähtyä hetkeksi muistelemaan, mitä kaikkea WinCapitan tapauksesta on medioissa kerrottu. Tämän sähköpostin tarkoituksena on kiinnittää huomionne epäkohtiin, joita viralliseen tiedotuslinjaan sisältyy.

Tapaus WinCapitan tutkinta on salaperäistä eikä asianosaisia päästetä millään foorumilla kertomaan asioiden todellisesta luonteesta. Tämä on mielestäni on erittäin poikkeavaa maassa, jossa koetaan sanavapauden vallitsevan. Muutaman median on annettu vapaasti rellestää ja tuottaa mielikuvia, mustamaalata rehellisiä sijoittajia, joista todellisuudessa vain muutama on syyllistynyt toiminnassaan epärehellisyyksiin. Muutaman epärehellisen rivijäsenen toiminnan johdosta 10.000 suomalaista on median taholta leimattu rikollisiksi, typeriksi helpon rahan ja onnen onkijoiksi, joiden sietäisi hävetä.

Suurelle yleisölle on syötetty valheita, eikä media ota julkaistavakseen positiivisia tiedotteita WinCapitaan liittyen. WinCapitan jäsenet on ahdistettu nurkkaan häpeämään. Lisäksi tapauksen tutkinnassa on tapahtunut monia täysin käsittämättömiä asioita, mutta jostakin merkillisestä syystä valtamediat eivät näistä epäkohdista kirjoita.
Minulla on – valitettavasti – tällä hetkellä vahva epäilys siitä, että joku ulkopuolinen taho ohjaa valtamedian tiedotuslinjaa. Kannatan avoimuutta sekä sananvapautta. Toivon, että Suomi olisi sivistynyt oikeusvaltio ja että jokaisella meistä olisi oikeus saada paitsi äänensä kuuluville, myös oikeudenmukainen kohtelu lain edessä. En ymmärrä, miten WinCapitan tapauksessa on pystytty toimimaan salamyhkäisesti ilman, että mikään virallinen taho on halunnut puuttua asiaan?

Toiveeni on, että viimeistään nyt perehtyisitte aiheeseen, ja pitäisitte tahoillanne huolta siitä, ettei kansalaisten perusoikeuksia loukata. KRP on nyt käyttänyt valtaansa täysin mielivaltaisesti ihmisten perusoikeuksista piittaamatta.

Itse ylläpidän WinCapitan tapauksesta kertovaa blogia osoitteessa columbonblogi.blogspot.com
Minun on pitänyt turvautua Columbon nimimerkin takaa kirjoittamiseen, sillä tiedän, että WinCapitan jäseniä on ollut pidätettyinä useita viikkoja heppoisemmistakin syistä. Mielestäni mielipiteen ilmaiseminen ei saa olla syy pidätetyksi tulemiselle.
Ei ainakaan Suomessa. Jokaisella suomalaisella on oikeus sananvapauteen. Olen kuitenkin nyt omalla aktiivisuudellani ottanut riskin joutua itsekin suurennuslasin alle, mutta minusta KRP:n tutkimusten epäkohdat on tuotava kaikkien tietoisuuteen.

On selvää, että suurta kohua herättäneeseen WinCapita -sijoittamiseen on osallistunut myös monenlaisia hörhöjä. Klubi ei ole valinnut sijoittajiaan aatteen tai ideologian perusteella. Mutta jäsenten joukossa on myös paljon hyvin koulutettuja ja sivistyneitä Suomen kansalaisia. WinCapitan jäsenistössä on useita poliiseja, yrittäjiä, opettajia, upseereja, poliitikkoja – eli hyvinkin kattava läpileikkaus suomalaisista. Tämä kirjava joukko suomalaisia on nyt kuitenkin median uutisoinnin vuoksi ahdistettu nurkkaan, eikä valtaosa sijoittajista enää tiedä mitä tai ketä uskoa.
Monet sijoittajista pelkäävät tulla julkisuuteen, koska media on maalannut heistä mielikuvan typeristä ja ahneista onnenonkijoista, joille saa ja pitääkin nauraa.

Totuus on kuitenkin toinen.

WinCapitan tapauksessa on jäävätty jo kaksi lakimiestä. Varatuomari Ilkka Pitkänen jäävättiiin vain kaksi vuorokautta ennen erään jäsenen oikeuskäsittelyä täysin käsittämättömällä tavalla. KRP ilmoitti yllättäin, ettei halua varatuomari Ilkka Pitkästä puolustuksen oikeusavustajaksi. Syytetyllä ei ollut mitään mahdollisuutta saada uutta asiaan perehtynyttä avustajaa kahdessa vuorokaudessa. Lisäaikaa ei myöskään myönnetty.

Varkauden käräjätuomari Jukka Lumiala myöntää, että oikeusavustajan jäävääminen käräjäistunnosta on erittäin harvinaista.
Hänen 30-vuotisen tuomariuransa aikana ei ole sattunut vastaavaa. Lumiala kertoo, että alun perin tutkinnanjohtaja piti Pitkästä esteellisenä toimimaan oikeusavustajana. Väistämättä tapahtuneesta saa sellaisen mielikuvan, että käräjätuomari Lumiala on itsekin yllättynyt omasta päätöksestään. KRP ehdotti jääväämistä vuorokautta aiemmin ennen lopullista jääväämistäpäätöstä (todelle heppoisin perustein) ja käräjätuomari toimi kuten KRP tahtoi. Mielestäni KRP ei voi valita puolustuksen lakimiehiä. Kyseessä on mielivaltainen ja törkeä oikeusloukkaus.

WinCapitan pääjutun osalta ei ole nostettu ainuttakaan syytettä, vaikka muutamat virkamiehet levittivätkin pyramidihuhua jo lähes kaksi vuotta sitten. Syytteitä rikoksista ei voi nostaa ilman todisteita. Todisteet WinCapitan rikollisuudesta puuttuvat siis edelleen. Näyttää siltä, ettei kaikkien toiminta WinCapita -tapauksen ympärillä täysin kestä päivänvaloa. Mielestäni tärkeintä olisi saada WinCapitan pääepäilty Hannu Kailajärvi kertomaan asioiden todellinen luonne. KRP ei kuitenkaan
ole antanut Kailajärvelle lupaa kertoa julkisuuteen yhtään mitään. Kailajärvi on ollut eristettynä joulukuusta 2008 eikä häntä myöskään pääse haastattelemaan. Uskon, että Kailajärveä pelätään, koska Kailajärven kertomus WinCapitan todellisuudesta olisi ja on täysin eri kuin se, mitä KRP asiasta suomalaisille uskottelee.

Minulle on varmistunut, että Kailajärven suulla on annettu irrallisia ja valheellisia lausuntoja julkisuuteen noin 6kk sitten. Jos KRP haluaisi toimia oikein, sen tulisi tehdä kaikkensa totuuden julki tuomiseksi. Mikäli tutkinnassa on alusta asti menty hakoteille, sekin olisi pystyttävä myöntämään. Virheitä sattuu kaikille, ja virheet voi antaa anteeksi.
Mutta kenestäkään ei saa tehdä syntipukkia saati syyllistä valheellisin perustein. Väistämättä WinCapita -tapauksen kohdalla tekee mieli väittää, että joku tai jotkut haluavat peitellä tai salata jotakin. Kuka peittelee ja mitä?
Jutun tutkinnassa on paljon hämärää. Sen ymmärtää jokainen, joka asiaan vähänkin perehtyy.

Tapausta tutkiessani olen kokenut valtavan pettymyksen. Olen pettynyt joidenkin medioiden ja joidenkin virkamiesten toimintaan.
Samalla olen äärimmäisen syvästi huolissani siitä, kuinka helposti suomalaiset antavat johdattaa itsensä harhaan.
WinCapita-keskusteluissa vain harvat ajattelevat omilla aivoillaan. On suorastaan pelottavaa huomata,
että kansa nielee kaiken, mitä muutamissa medioissa puhutaan tai kirjoitetaan. Näitä samoja valheellisia lauseita toistellaan työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa. Toivon todella, että te kirjeeni vastaanottajat perehtyisitte WinCapitan todellisuuteen ja rohkeasti astuisitte esiin puhumaan sanavapauden (myös Hannu Kailajärven sanavapauden) ja todellisen totuuden esille tuomisen puolesta.

Olen tutkinut WinCapita -tapausta erittäin paljon viimeisen kahden vuoden aikana ja annan mielelläni lisätietoja tapaukseen liittyvistä yksityiskohdista. Olen tutustunut kymmeniin WinCapitan jäseniin ja tiedän, että jäsenet ovat erittäin pettyneitä KRP:n ja joidenkin medioiden harjoittamaan aiheettomaan mustamaalaamiseen ja asiaan liittyvien faktojen salailuun.

Ihmettelen suuresti, ettei mikään taho ole vielä nostanut kissaa pöydälle. Mielestäni kaikkien osapuolten olisi aika lopettaa hölmöilyt ja keskittyä tosiasioihin. Lain on oltava kaikille sama.

Totuus on monesti tarua ihmeellisempää.

Totuuden puolesta, “Columbo”

Keskusrikospoliisi Koettaa Kaventaa WinCapitan Jäsenten Oikeusturvaa

WinCapitan esitutkintaan on tullut Keskusrikospoliisin taholta yllättäen mukaan pyrkimys, jolla aiheeseen perehtyneet asiamiehet pyritään jääväämään asioiden kaikesta käsittelystä sillä perusteella, että heillä on jo muitakin päämiehiä.

Tähän liittyen sain myös minä tutkinnanjohtaja Seppo Rautavalta 12.8.2009 päivätyn päätöksen, jonka mukaan en voi toimia kenenkään WinCapitan jäsenen asiamiehenä juuri ja vain sen vuoksi, että olen edustanut useita jäseniä erityisesti tutkinnan ohessa käydyissä, vakuustakavarikkojen tuomioistuimissa tapahtuneissa vahvistusmenettelyissä.

Kun tieto Rautavan määräyksestä näyttää jostakin syystä levinneen jäsenistön keskuuteen, katson asialliseksi selvittää tällä kirjoituksella esteellisyysvaatimuksen perusteet ja sen nykytilan.

Asiaan liittyen on aikaisemmin tehty muitakin kuin minua koskevia päätöksiä siitä, että useita jäseniä avustaneet asiamiehet eivät ole olleet esteellisiä toimimaan vakuustakavarikkoja koskevissa käsittelyissä.

Kuitenkin Varkauden käräjäoikeus totesi yllättäen minut esteelliseksi siellä 13.8.2009 käsiteltäväksi määrätyn vakuustakavarikkoon liittyvän, syytteen nostamiselle varatun ajan pidentämistä koskevassa asiassa. Perusteena oli ainoastaan se, että olin esiintynyt aikaisemmin vastaavissa käsittelyissä ja että minulla oli useita WinCapitan jäseniä päämiehinä.

Päämieheni joutui menemään käräjäoikeuteen yksin 13.9.2009. Hän pyysi asian käsittelyn lykkäämistä, jotta hän ehtii hankkia itselleen uuden avustajan, joka ehtii perehtyä asiaan. Käräjätuomari Jukka Lumiala päätti kuitenkin olla myöntämättä lykkäystä avustajan hankkimiseksi ja jatkoi syytteen nostamiseen varattua aikaa 4 kuukaudella. Päätös tietenkin rikkoo muun muassa ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan määräyksiä siitä, että epäillylle on varattava riittävä aika valmistautua oikeudenkäyntiin.

Varkauden KO:n päätöksestä ilahtuneena tutkinnan johtaja Seppo Rautava lähetti minulle päätöksensä esteellisyydestäni, joka tuntui koskevan kaikkea WinCapitan jäsenten edustamista eri yhteyksissä. Kun näin laajaa määräystä ei tietojeni mukaan ole annettu kenellekään muulle, lienee oikein tulkita asiaa siten, että tekemäni selvitykset ovat nähtävästi ulottuneet sellaiselle alueelle, jossa minun johtopäätökseni ovat vahvasti Keskusrikospoliisin tutkinnasta luoman ennakkokäsityksen vastaisia.

Tämän johdosta on ensinnäkin on todettava, että asiamiehen esteellisyydestä päättäminen tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa on OK 15:10a nojalla tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia. Esitutkintaviranomaisen toimivalta ei ulotu tuomioistuinkäsittelyyn saakka, vaan rajoittuu esitutkintamenettelyyn. Tuomioistuinkäsittely on pakkokeinolaissa määrätty turvaamistoimiasiassa toimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön oikeusturvaksi ja se on ainoa keino, jolla toimenpiteen kohteeksi joutunut voi puolustaa oikeuksiaan.

Takavarikon käsittely tuomioistuimessa ei todellakaan ole osa esitutkintaa, vaikka Rautava niin kirjelmissään väittääkin. Tällainen väite osoittaa juuri sen kauhukuvan, johon käytäntö tämän oikeussuojakeinon käyttämisessä on Suomessa ajautunut. Nyt tutkinnanjohtaja katsoo tuomioistuinkäsittelyn olevan jo osa esitutkintaa ilmeisesti sen vuoksi, että takavarikot ovat niin helposti tulleet tuomioistuimissa hyväksytyiksi poliisin niin vaatiessa. Tämä on karmea väärinkäsitys.

Käsittely tuomioistuimessa on selkeästi esitutkinnasta erotettu, toimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön ainoa oikeussuojakeino!Esitutkintalain 45 §:n mukaan taas esitutkinnassa käsiteltävänä olevan asian yhteydessä asiamiehen esteellisyys ratkaistaan esitutkinnassa. Esitutkinnan tutkinnanjohtajan päätösvaltaan kuuluu  ETL 45,3 mukaan esteellisyydestä päättäminen. Sellaisesta päätöksestä ei ole säädetty valitusmahdollisuutta, mutta tästä huolimatta päätöksen oikeusvoima ei ulotu tuomioistuinmenettelyyn saakka, jossa esteellisyydestä päättää riippumaton tuomioistuin OK 15 luvun säännösten nojalla.Asia on asianosaiselle päämiehelle äärimmäisen tärkeä, koska hänenkin kaikki omaisuus on monien kohdalla määrätty takavarikkoon ja luonnollisesti se aiheuttaa hänelle valtavasti haittaa. Kun poliisitutkinta on ollut käynnissä jo kohta kahden vuoden ajan eikä yhtäkään syytettä ole vieläkään nostettu, takavarikkojen haitta on muodostunut kohtuuttomaksi niin monien WinCapitan jäsenten kohdalla.

Kuten sanottu, takavarikon ja syytteen nostamiselle säädetyn määräajan pidentämisen vastustaminen on ainoa oikeussuojakeino, joka kohdehenkilöllä lainsäädäntömme mukaan on olemassa keskusrikospoliisin toimittaman vakuustakavarikon kumoamiseksi. Sama on tilanne muiden WinCapitan jäsenten kohdalla, joiden omaisuutta on ilmoituksen mukaan pantu takavarikkoon jo 24 miljoonan euron määrä.

Sen vuoksi on tärkeätä, että asiaa käsitellään tuomioistuimessa perusteellisesti, vaikka takavarikkoihin ja syyteajan pidentämiseen onkin tähän asti suostuttu keskusrikospoliisin toivomalla tavalla. Jossakin kohden on oltava raja, kuinka pitkään takavarikkoja voidaan pitää yllä.Pakkokeinolain 4:11 ei suinkaan tarkoita sitä, että tuomioistuin vain vahvistaa poliisi kuvaaman “syytä epäillä” kynnyksen ylittymisen. Asian viemisellä tuomioistuimen ratkaistavaksi ei olisi mitään merkitystä, jos tarkoituksena olisi vain poliisin esittämän ajatuksen vahvistaminen. “Syyttä epäillä” kynnys pakkokeinolain 4 luvun 1 §:ssa tarkoittaa tietenkin sitä, että saadakseen tuomioistuimen hyväksymisen “syytä epäillä” -kynnyksen ylittymiseen hakijan on esitettävä tuomioistuimelle sellainen faktaperusta, josta tuomioistuin voi päättää, onko asiassa esitetyn selvityksen perusteella “syytä epäillä” rikoksen tapahtuneen ja sillä perusteella turvaamistoimen olevan tarpeellinen.

Sellainen tulkinta ei voi olla oikea, että tuomioistuimen tulee näissä asioissa vain kuitata poliisin mielipide ja viitata tulevaisuudessa, jos koskaan, tapahtuvaan asian lopulliseen käsittelyyn. Rikoksen tapahtumisesta on varsinkin syyteaikaa toistuvasti pidennettäessä esitettävä sellainen faktaperusta, joka kiistattomalla tavalla antaa aiheen olettaa epäillyn rikoksen tapahtuneen.

Toistaiseksi keskusrikospoliisi ei haastattelemieni ihmisten mukaan ole WinCapitaan liittyvissä oikeudenkäynneissä esittänyt minkäänlaista näyttöä törkeästä petoksesta, ei teonkuvausta, ei tekoaikaa eikä tekopaikkaa.

Sitäkään ei ole esitetty, kenelle on aiheutettu vahinkoa eikä varsinkaan sitä, kenelle joku WinCapitan jäsen olisi jotakin vahinkoa aiheuttanut tai onko joku edes väittänyt hänen syyllistyneen johonkin rikokseen.

Petosrikoksen tunnusmerkistön kaikki osatekijät ovat kuvaamatta ja rikoksen tahallisuus täysin näyttämättä.Kollektiivinen syyllisyys ei ole mahdollista tämän päivän suomalaisessa oikeuskäytännössä. Siten pelkkä kuuluminen WinCapita -sijoitusklubin jäsenyyteen ei voi olla rikos. Rikos ei ole myöskään kysymyksessä, mikäli siirretään varoja pankista toiseen, ei myöskään jos niitä vapaaehtoisesti siirretään sijoitusklubin ylläpitämälle sijoitustilille. Tämä vaihe ei vielä ole ollut sijoitustoimintaa, vaan pelkkää rahaliikennettä. Yhdelläkään rahoja näin siirtäneellä jäsenellä ei ole ollut WinCapitassa velvollisuutta osallistua enempiin sijoituksiin.Keskusrikospoliisi katsoo kuitenkin, että jo rahojen siirtäminen klubiin jäsenen omalle tilille nettipankkiin on ollut “rahankeräystä”.

Sen lisäksi keskusrikospoliisi väittää, että uuden jäsenen suosittelija on luvannut, että jäsenen varoilla tehdään valuuttakauppaa ja saadaan suuria tuottoja, vaikka tämä ei ole pitänyt paikkaansa. Näin on kuulemma syyllistytty törkeään petokseen.Tosiasiassa klubin virallisessa esittelyaineistossa ei ole koskaan luvattu tehdä jäsenten varoilla valuuttakauppaa eikä myöskään taattu suuria tuottoja. Koko ajan on korostettu valuuttakaupan suuria riskejä. Klubin taholta on ainoastaan luvattu toimittaa jäsenille automatisoitu valuuttakauppaohjelmisto, jolla voi tehdä valuuttakauppapäätöksiä siirtämättä jäsenmaksua enempää lainkaan varoja klubin tileille. Tällainen ohjelma on myös toimitettu ja se on toiminut erinomaisesti monien asiantuntevien käyttäjien vahvistaessa tämän.

Olisi myös yleiseltä kannalta erityisen tärkeätä, että ilmoituksen mukaan yhteensä yli 24 miljoonaan euroon kohonneiden vakuustakavarikkojen torjumiseksi säädetty ainoa oikeussuojakeino edes kerran tutkitaan Suomessa perusteellisesti.

Tilannehan on se, että KRP ei vieläkään ole esittänyt ainuttakaan syytettä asiassa, vaikka tutkinta on ollut käynnissä jo lähes kaksi vuotta. Tarkkaa tietoa ei ole siitäkään, milloin syytetoimiin ryhdytään, vaikka joka tilanteessa on vakuutettu, että näin tulee pian käymään. Takavarikkojen määrä on valtava oikeusloukkaus korkeinta omistusoikeuden suojaa koskevan lainsäädäntöämme ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräyksiä vastaan. Kun kansalaisilla ei ole mitään muuta oikeussuojakeinoa näitä loukkauksia vastaan, kuin juuri tämä nyt käsillä oleva menettely asian käsittelemiseksi, niin asiaan pitäisi suhtautua suurella vakavuudella ja etenkin siten, että asia voidaan esittää tuomioistuimille sellaisten lakimiesten toimesta, jotka ovat jollakin tavalla ehtineet perehtyä jutun yksityiskohtiin.

Mitä ihmeen oikeusvarmuutta edistäisi se, että jokaiselle epäillylle pitäisi löytää aina uusi avustaja!? Mistä ihmeestä edes löydettäisiin lakimiehet WinCapitan kaikille yli 10.000 jäsenelle? Mutta ennen kaikkea, asian perusteelliseen selvitykseen on päästävä edes kerran ilman, että perusteellinen selvitys tuomioistuimissa estetään suorastaan kömpelöillä ja lakiin perustumattomilla esteellisyysväittämillä.

Allekirjoittanut on pyrkinyt tekemään tarpeellisen selvityksen klubin toiminnan sisällöstä ja rikoksen mahdottomuudesta jäsenistön tekemänä. Selvityksen tekeminen ei kuitenkaan valitettavasti onnistu ilman laajaa perehtymistä asiaan. Sen tietäen keskusrikospoliisi on ryhtynyt tarmokkaasti toimenpiteisiin, joilla se saisi asiaan perehtyneet lakimiehet sivuun asian käsittelyistä. On helpompi toimia ympäristössä, jossa koko ajan haetaan uusia asiamiehiä, joilla ei ole mahdollisuutta perehtyä asiaan syvällisesti.

Sen jälkeen, kun olen WinCapitan jäsenistön toimeksiannosta saanut tehtäväkseen tutkia laajemmin WinCapita sijoitusklubin toimintaa sekä siitä käynnistynyttä esitutkintaa, keskusrikospoliisi on ryhtynyt uskomattomaan painostukseen minun eliminoimiseksi niiden lakimiesten johdosta, jotka voivat toimia epäiltyjen avustajina muuallakin kuin vain esitutkintaan liittyvissä kuulusteluissa.

Saattaa ehkä tuntua kirjoittajan omahyväisyydeltä todeta, että asian tutkiminen on ilmeisesti tuonut esille seikkoja, jotka eivät ole esitutkintaa suorittavan keskusrikospoliisin mieleen. Mitään sellaista konkreettista tekoahan KRP ei ole esittänyt, jossa laatija olisi menetellyt säännösten vastaisesti. Viittaukset ovat kohdistuneet ainoastaan siihen, että minulla on ollut useita WinCapitan jäseniä päämiehinäni.Yllättäen tuli sitten alussa mainittu Varkauden KO päätös 11.8.2009 ja sen jälkeen Rautavan päätös yleisestä esteellisyydestä.

Tätä tutkinnanjohtajan päätöstä voidaan moittia lukuisilla perusteilla. Ensinnäkin esitutkintalain 45 §:n 2 momentti määrää, että päätös avustajan esteellisyydestä voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa.Helminen-Lehtola-Virolainen toteavat kirjassaan “Esitutkinta ja pakkokeinot” nimenomaan, että kielto voidaan antaa vain poikkeustapauksissa ja perustelluin syin. Lisäksi he ilmoittavat, että päätöksen pitää perustua painaviin rikostutkinnallisiin syihin ja avustamisen on sallittava jatkuvan heti, kun kiellon perusteina olleita syitä ei enää ole.Jos teoreettisesti edettäisiin siihen saakka, että jokaisen WinCapitan jäsenen kohdalla “yksittäistapauksena” annettaisiin päätös esteellisyydestäni, niin siitä huolimatta esteellisyys ei voi Rautavan ilmoituksen mukaisesti koskea kaikkia, sillä jäljelle on jäätävä ainakin yksi jäsen jota voin avustaa ja jonka etujen kanssa muiden jäsenten kanssa toimiminen vaikeuttaisi esitutkintaa merkittävästi.

Rautava ei ole ilmoittanut, kuka voisi olla tällainen jäsen. Tämä huomautus on tietenkin vain täysin teoreettinen, mutta sellaisenaan osoittaa jääväyspäätöksen pahan loogisen virheen.Tutkinnanjohtajan tehdessä ETL 45 § 3 momentin nojalla esitutkintaa koskevan esteellisyyspäätöksen, sellaisella päätöksellä ei ole mitään oikeusvoimaa tuomioistuimeen nähden. Tuomioistuin päättää Suomessa asiamiehen tai avustajan esteellisyydesta OK 15:10a §:n nojalla. Esitutkinnan tutkinnanjohtajalla ei ole mitään toimivaltaa tuomioistuimeen nähden, joka ratkaisee kysymyksen asiamiehen esteellisyydestä itsenäisesti.Esteellisyyttä ei voida tuomioistuimessa määrätä sillä perusteella, että asiamies on hoitanut ennen jonkun toisen samaan yhdistykseen kuuluvan jäsenen asiaa. Tuomioistuimessa voidaan esteellisyys todeta, jos on kysymys selvästä eturistiriitatilanteessa jonkun toisen, tuomioistuimessa vireillä olevan jutun asianosaisen kanssa.

Kokonaan toinen puoli asiassa on sitten se, että mitä vahinkoa toiminnastani voisi olla tai on ollut. Tosiasiassahan esitutkinta on asiassa jatkunut pitkään ja jäsenistö on kokenut, että KRP on koko ajan antanut esitutkinnan kulusta virheellistä tietoa.Tutkimukseni ovat laajojen haastattelujen perusteella tuoneet esille paljon tietoa, joka kylläkin poikkeaa KRP tiedotuslinjasta, mutta joka ei voi olla muuta kuin hyödyksi esitutkinnalle. Esitutkinnan kannalta on tietenkin ensiarvoista, että totuus tulee siinä kaikin tavoin esille. Sen vuoksi on mahdotonta ajatella, että ne selvitykset, jotka olen tehnyt, voisivat jollakin tavalla haitata esitutkintaa. Niillä ei voi olla mitään muuta kuin hyödyllistä vaikutusta esitutkinnan lopputulokseen nähden.

Tuntuu kuitenkin siltä, että esitutkintaviranomaisilla on WinCapitan suhteen ollut vahva ennakkoasenne siitä, miten jutun tutkinnan pitää päättyä. Tätä ennakkoasennetta hankkimani selvitykset voivat toki haitata, mutta se ei voi olla samaa kuin esitutkinnan haittaaminen.Tyypillinen esimerkki asiassa on se, että WinCapitaa on alunperin markkinoitu pyramidihuijauksena.

Nyttemmin sana pyramidi on kuitenkin hävinnyt  KRP:n tiedotteista, kun on epäilyksettä käynyt selville, että WinCapitaan ei ole sisältynyt pyramidihuijaukselle tyypillisiä piirteitä.Näin ollen on katsottava, että minun katsominen esteelliseksi on johtunut vain siitä, että toimestani on tuotu esille asioita, jotka eivät sovi yhteen tutkinnan esitutkinnan ennakkoasenteiden kanssa. Varsinaisen esitutkinnan tulosten suhteen en ole aiheuttanut yhtään mitään vahinkoa, päinvastoin.

Olisi äärimmäisen tärkeätä saada yksi vakuustakavarikkoasia yhden kerran käsitellyksi perusteellisesti niin että nähdään, onko sellainen rikos olemassa, jonka perusteella tuomioistuimen olisi syytä epäillä, että vakuustakavarikot ovat olleet tarpeen.

Rautavan päätöksen jälkeen olen jatkanut toimintaani Savonlinnan oikeusaputoimiston hyväksymänä asiamiehenä ja pyytänyt, että Savonlinnan käräjäoikeus määrää minut siellä käsiteltäväksi tulevassa asiassa syylliseksi epäillyn puolustajaksi. Savonlinnan käräjäoikeus onkin 19.8.2009 antamallaan päätöksellä määrännyt minut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 1-kohdan nojalla syylliseksi epäillyn henkilön puolustajaksi. On täysin selvää, että keskusrikospoliisin esteellisyydestäni antama päätös on tältä osin tullut merkityksettömäksi.

Tärkeätä on tällä hetkellä se, että WinCapitan esitutkintaan liittyen saadaan edes kerran käytyä sellainen vakuustakavarikkoihin liittyvä oikeudenkäynti, jossa klubin toiminta ja takavarikkojen perusteet voidaan käydä niin täydellisesti lävitse, että vakuuttavasti päästään näkemään, onko WinCapitan jäsenistöä syytä epäillä jostakin rikoksesta.

Ilkka Pitkänen
OTL.Varatuomari,Ekonomi
EOK:n liittohallituksen jäsen

KRP ja Varkauden käräjäoikeus pelaavat likaista peliä

Case WinCapita saa taas uusia mystisiä piirteitä. Jäsenet ovat jo pitkään puhuneet KRP:n mielivaltaisista toimenpiteistä WinCapitan tutkinnan osalta. Tänään saimme nähtäväksemme todella räikeän esimerkin siitä, että KRP voi soveltaa lakia haluamallaan tavalla. Onko KRP:llä lupa kävellä lain yli?

KRP sai Varkauden käräjäoikeuden avulla estettyä puolustuksen oikeusavustajan osallistumisen torstaina olevaan oikeuskäsittelyyn. Lakimiehen hyllyttämiselle ei ole annettu mitään totuuteen ja lakiin perustuvaa selitystä.

Mielestäni hyllytyksen todellinen syy on PELKO.

KRP pelkää varatuomari Ilkka Pitkästä kuten on jo pitkään ollut aistittavissa. Koko hyllyttämisprosessi on täysin “mielipuolinen”. Samanlaista likaista peliä on nähtävissä usein elokuvissa sekä valitettavasti edellisen laman aikana myös täällä Suomessa. WinCapitan osalta totuutta ei haluta tuoda julkisuuteen eikä myöskään oikeuteen. WinCapitan rikolliseksi leimaaminen tehdään keinoja kaihtamatta ja lakia kunnioittamatta.

Miten on mahdollista, että kaikkien tahojen ei tarvitse noudattaa lakia?

Toivottavasti jokainen järkevä kansalainen vihdoin tajuaa sen tosiasian, että KRP:n tutkimukset eivät kestä päivänvaloa. Kertokaa yksikin syy miksi varatuomari Ilkka Pitkänen ei saisi edustaa päämiestään? Mikäli KRP:llä ei ole mitään salattavaa eikö Pitkänen olisi oikein sopiva lakimies oikeuskäsittelyyn? Pitkänen on varmasti pätevä mies ja todella hyvin perillä WinCapitan tapauksesta.

Miksi hyllytys tehtiin vain 2 päivää ennen oikeuskäsittelyä vaikka aikaa “hyllyttämiselle” olisi ollut monta viikkoa? Näkemykseni mukaan KRP pyrkii näin hankaloittamaan ja sabotoimaan WinCapitan jäsenen mahdollisuutta puolustaa itseään. Onko KRP oikeasti näin ahtaalla, että heidän on turvauduttava lainvastaiseen ja todella likaiseen peliin?

Kuka käskyttää KRP:tä? Tänään saadun tiedon valossa näyttäisi myös siltä, että “KRP” käskyttäisi Varkauden käräjäoikeutta. Tänään julistettu käräjäoikeuden tekemä hyllytyspäätös on todella hampaaton. Voiko suomalaiseen oikeuteen tämän jälkeen luottaa? Jatkaako media isojen tottelemista vai nostaako media esille tämän mielivaltaisen hyllyttämisprosessin?

Katsokaa päivämääriä ja ihmetelkää miten härskisti KRP toimii:

21.7.2009 KRP “kelpuuttaa” Ilkka Pitkäsen WinCapitan jäsenen lakimieheksi
10.8.2009 KRP “ilmoittaa” Ilkka Pitkäsen esteellisyydestä
11.8.2009 Varkauden käräjäoikeus “tottelee” KRP:n mielivaltaista tahtoa
13.8.2009 WinCapitan jäsenen vakuustakavarikon suullinen käsittely

Koko hyllytysprosessi syö todella paljon luottamusta KRP:n ja suomalaisen oikeusjärjestelmän uskottavuuteen. Poliisin ja oikeusjärjestelmän rehellisyys ovat molemmat yhteiskuntamme tärkeitä tukipilareita. Voiko kumpaankaan enää luottaa? Kenen juoksupoikia KRP ja Varkauden kärjäoikeus ovat?

Joskus menneisyydessä en olisi voinut kuvitella, että KRP syyllistyy näin rottamaiseen toimintaan mutta enää en ylläty mistään. Moraalittomat lurjukset ovat häpeäksi Suomelle.

EOK:n julkaisema tiedote:
http://sanomat24.fi/index.php?option=co … Itemid=176

Myös tämä artikkeli ansaitsee tulla julkaistuksi mahdollisimman laajalti ja on myös lainattu Columbon blogista johon myös linkki tässä: http://columbonblogi.blogspot.com/

Miksi kansaa johdetaan harhaan?

Historia on osoittanut mitä kaikkea kansalaiset ovat valmiita uskomaan kunhan uskottelu on tarpeeksi kokonaisvaltaista. Eikö historiasta ikinä opita ja eikö kansalaiset vihdoinkin jo rohkene ajatella omilla aivoillaan? Toisaalta vastaavaa ajattelemattomuutta käy yhä kaikkilla maailmassa. Kaiketi tämä on täysin inhimillistä mutta samalla myös todella valitettavaa.

Valuuttakaupan korkeat tuotto-odotukset ovat varmasti täysin käsittämättömiä niille, jotka ovat tottuneet pankkien talletuksille tarjoamaan “ruhtinaalliseen” 6%:n vuosituottoon. Tietämättömyydestä huolimatta kansalaiset huutavat yhteen ääneen miten tyhmiä ja ahneita WinCapitassa mukana olevat sijoittajat ovat.

Onko järkevää tyytyä minimaaliseen vuosituottoon ja antaa oma pääoma muiden käyttöön lähes ilmaiseksi? Ovatko kansalaiset oikeasti näin helposti ohjailtavissa tottelemaan isojen tahtoa?

Ihmisten tottelevaisuudella ja sinisilmäisyydellä on saatu aikaan myös käsitämättömiä hirmutekoja joitakin vuosikymmeniä sitten. Ihmiset uskoivat ja tottelivat koska valtion johto käski. Mielestäni ajattelu on tottelemista tärkeämpää ja kannustan kaikkia ihmisiä ensin ajattelemaan itse. Auktoriteettien kyseenalaistaminen on täysin tervettä mutta toisinaan se vaatii myös suurta rohkeutta.

Tässä kaksi esimerkkiä nykysuomesta kun kansaa johdetaan harhaan:

Suomalaiset viranomaiset, poliisi ja syyttäjä etunenässä, ajoivat venäläissyntyisten Larissa ja Nikolai Lisitsynin jättibisnekset alas massiivisella rikostutkinnalla.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu … p?oid=9093

Turun hovioikeus on kumonnut kolmen verkkokauppa Move Networksin perustajan tuomiot.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ … /01/785851

Molemmissa edellä mainitussa tapauksessa suurelle yleisölle luotiin mielikuva, että “rikos oli varma”. Mielestäni kansalaisia johdettiin harhaan todella rankasti ja joidenkin “näkymättömien” tahojen intresseissä oli mustamaalata rehellinen liiketoiminta. Annettiinko kansalle sitä mitä kansa halusi? Oliko rikas suomeninkeriläinen helppo kohde kateelliselle kansalle?

Ovatko Hannu Kailajärvi ja WinCapitan jäsenet luontevia kohteita mustamaalattaviksi? Ovathan kyseessä poikkeuksellisen lahjakas ihminen ja poikkeuksellisen nopeasti vaurastunut väkijoukko. Väitän, että WinCapitan jäsenet eivät jatkossa päästä mielivaltaisia keinoja käyttävää mustamaalauskoneistoa kovinkaan helpolla.

Kuka johtaa järjestelmällistä mustamaalausta? Kuka on se rohkea, joka meille vastauksen ensimmäisenä kertoo? Miksi tällainen operaatio käynnistettiin ja missä mentiin metsään?

Valitettavan usein median avulla meille pyritään luomaan mielikuva, että Suomessa kaikki on aina niin paljon paremmin kuin muualla maailmassa. Monessa asiassa tämä meille uskoteltu mielikuva on täysin väärä. Kokonaiskuva Suomesta voi olla varsin myönteinen mutta yksittäisiä “isoveljen” uhreja on maa täynnä. En myöskään tiedä kiinnostaako suurta yleisöä muiden murheet vai riittääkö se, että lomat toimii sovitusti ja oma palkka tulee ajallansa. Tätä samaista asiaa olen täällä jo aiemmin pohdiskellut. En todellakaan tiedä miten tämä asia todellisuudessa on.

Fakta on se, että matkailu avartaa. On suotavaa seurata mitä maailmalla tapahtuu, jottei liian sokeasti usko “isoveljen” ääntä. Näemme kyllä epäkohtia muualla maailmassa mutta jostain syystä Suomessa tapahtuvat asiat ovat liian lähellä “meitä”. Hannu Kailajärven syömälakon aikaan oli mielenkiintoista tarkkailla miten kansa reagoi. Monen vanhingoniloisen typeryksen sietäisi kyllä hävetä. Uskon kuitenkin, että Siperia opettaa myös niitä, jotka nauttivat toisen kärsimyksestä.

Larisa Lisitsyn

Miljoonabisneksen tuhoutumisesta korvauksia 30.000 €

“Tuomioistuimen päätös oli, ettei kirjanpitorikoksiin ollut syyllistytty, mihin mennessä kuitenkin Yleisradio oli ehtinyt uutisoimaan, että olisi syyllistytty. Ohjelmajohtaja Ari Järvinen ja jutun tehnyt Yleisradion toimittaja tuomittiin maksamaan 30.000 € korvauksia kärsimyksistä kahdesta törkeästä kunnianloukkauksesta ja kahdesta yksityiselämää loukkaavan tiedon paljastamisesta.”

Nikolai Lisitsynin mukaan liiketoiminnasta jäi tutkinnan aikana jäljelle enää vain 2%-3%.

Näin meillä siis Suomessa voidaan toimia. Olisiko tällainen mahdollista kaikkialla maailmassa ilman ettei vääryyttä kärsinyt osapuoli turvautuisi kynää järeämpiin aseisiin? Voivatko media ja viranomaiset toimia täysin moraalittomasti ja selvitä kaikesta valehtelusta pelkällä mitättömällä sakolla? Vahingonkorvaukset tulisi olla aina suhteutettuna aiheutettuun vahinkoon.

Tämä tarina ansaitsee mahdollisimman laajan yleisön, joten tämä on lainattu Columbon blogista:http://columbonblogi.blogspot.com/

KRP:n Tiedotus Wincapitasta Herättää Kysymyksiä

Wincapitaa koskeva KRP:n tiedotus on herättänyt kysymyksiä Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto – EOK ry:n jäsenistön piirissä. “Ainakin kunnes pääepäilty itse pääsee sanomaan oman kantansa. – Rehellinen ja varovainen voi tässä vaiheessa vain esittää kysymyksiä”, toteaa EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

EOK on tarjonnut suoraa mahdollisuutta pääepäillylle Hannu Kailajärvelle kertoa kantansa tähän asiaan 1-1,5 tunnin suorassa ja leikkaamattomassa videoesityksessä, joka tulisi liiton sivuille internettiin. EOK:n saamien tietojen mukaan Keskusrikospoliisi (KRP) ei tähän suostu, sanoo Juntunen. “On kysyttävä: Salaako julkisuudelta jotakin juuri KRP”?

Kenties se salaa jotakin sellaista, että Wincapitalla oli valmistumassa automaattinen ja ennennäkemättömät voitot mahdollistava valuuttakauppajärjestelmä (tietokoneohjelma), ja että voiton jaon perusta (”vanhoille jäsenille”) olisi juuri lisenssiosuuksien arvonnousu  tähän jo käytössä olleeseen valuuttakaupan singnaalijärjestelmään sekä kehitteillä olleeseen automaattiseen valuuttakauppajärjestelmään?

Salaako KRP jotakin sellaista, että Wincapitan järjestelmällä on moni tehnyt suuria voittoja käymällä valuuttakauppaa sen avulla itse? Ja jos näin on, eikö Wincapitalla ollut olemassa vähintään 100 miljoonan euron arvoinen tuotepaketti valuuttakauppaohjelmia? Ja mitkä olisivat uuden kehitteillä olleen automaattisen valuuttakauppajärjestelmän arvoluvut tuotekehityksen päätyttyä menestyksellisesti? Miljardi euroa? Kymmenen miljardia euroa? Mihin siinä tapauksessa olisi tarvittu käytyä valuuttakauppaa? Eikö kaiken ydin ole tässä Wincapitan ohjelmisto-omaisuudessa?

Peitteleekö KRP nostamalla kysymyksen käydystä valuuttakaupasta keskiöön sitä jotakin sellaista, että se on itse tuhonnut tai ollut osallisena tuhoamassa Wincapitalta/sen jäseniltä arvokasta omaisuutta, jonka rinnalla 100 miljoona euroa on jopa pieni raha?

Näihin kysymyksiin on syytä saada mahdollisimman pian vastauksia, ja ilman asenteellista sitoutumista johonkin nyt vallitsevaan KRP:n tai median tulkintaan, toteaa Juntunen.

(Sanomat24, EOK-viestintä)

EOK Peräänkuuluttaa Poliisilta Oikeusvaltion Periaatteiden Noudattamista

EOK peräänkuuluttaa poliisilta oikeusvaltion periaatteiden noudattamista
Demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluu, että viranomaisten tiedotteista voidaan kriittisesti keskustella, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

Kauppalehti on kommentoinut Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto – EOK ry:n roolia WinCapitan asiassa. EOK ei ole tässä tai muissakaan asioissa kenenkään asianajotoimisto. Se välittää asiantuntijoita tukemaan jäsentensä omaa asianajoa sekä seuraa ja valvoo kansalaisjärjestön keinoin viranomaistoimintaa, sanoo Juntunen.

WinCapitan asiassa EOK:lla on paljon sellaista tietoa, joka oikeuttaa kyseenalaistamaan viranomaistiedotuksesta syntyneen yleisen julkisen kuvan tuossa asiassa, toteaa Juntunen. Sen perusteella on täysin selvää, että poliisin tiedotus on ollut yksipuolista. -Miksi poliisi ei ole esimerkiksi tiedottanut ihmisistä, jotka ovat tehneet erittäin voitollista valuuttakauppaa WinCapitan tarjoamalla valuuttakauppaan liittyvällä ohjelmistolla?, ihmettelee Juntunen.

WinCapita on tarjonnut jäsenistölleen mahdollisuuden osallistua valuuttakauppaan liittyviin sijoituksiin. Ohjelman käytön tarjoaminen on kiistatonta, ja useat sitä valuuttakauppaan käyttäneet jäsenet ovat vahvistaneet sen toimineen erinomaisesti. Sen lisäksi jäsenet ovat voineet omalla päätöksellään tehdä pitkäaikaisia sijoituksia valuuttakauppaan liittyen ja saada niistä kahdesti vuodessa osinkoja.

Suomessa olevan WinCapitan jäsenistön omaisuutta on tähän mennessä poliisin toimesta takavarikoitu ilmeisesti jo yli 20 miljoonan euron edestä. “Puolitoista vuotta jatkunut tutkinta ja takavarikot ovat johtaneet valtaviin henkilökohtaisiin tragedioihin lukuisten sellaisten ihmisten kohdalla, joilla ei ole ollut mitään käsitystä siitä, että kyseessä olisi ollut millään tavalla rikollisesta toiminnasta”, toteaa Juntunen.

On syytä muistaa, mitä tapahtui niin sanotussa talvisotayhteisöjen jutussa noin 10 vuotta sitten. Väitetty keräyshuijaus puettiin seuraaviksi syytteiksi: rahankeräysrikos, törkeä petos ja markkinointirikos. Oikeusprosessin lainvoimainen lopputulos oli se, että kaikki syytteet kaatuivat. Kuitenkin poliisi ja media olivat silloinkin etukäteen tuomitsemassa epäiltyjä hyvin yksioikoisesti ja yksipuolisesti, huomauttaa Juntunen.

Oikeusturvajärjestö EOK:n jäsenpalvelujen piiriin kuuluu satoja tuhansia suomalaisia. WinCapitan tarjoamaan sijoitustoimintaan osallistuneita on liittynyt kuluvan vuoden aikana EOK:n jäseneksi lähes tuhat henkilöä. -Heillä on oikeutetusti syynsä huolestua siitä, onko Suomessa tapahtuvalla poliisitutkinnalla saavutettavissa enää mitään lisäselvitystä tapahtuneeksi väitettyyn rikokseen vangitsemalla ja kuulustelemalla järjestön täällä asuvaa jäsenistöä? Jos asiassa on kyse rikoksesta, sen tekijät ovat ilmeisesti aivan muualla, lisää Juntunen.

Perustuslakimme ja Suomen solmimien ihmisoikeussopimusten kansalaisille takaama omaisuudestaan nauttimisen oikeus on pidettävä kunniassaan myös poliisitutkinnan aikana, toteaa Juntunen. Laki määrää syytteen nostettavaksi neljän kuukauden kuluessa takavarikon tapahtumisesta lukien. Määräaikaan voidaan hakea tuomioistuimelta pidennystä, mutta kuinka kauan?, kysyy Juntunen.

Lainsäätäjä ei varmastikaan ole tarkoittanut, että pidennystä voidaan hakea määräämättömiä kertoja. -Kun eräiden WinCapitan jäsenten kohdalla omaisuuden takavarikkoihin ollaan hakemassa neljän kuukauden pidennystä jo neljättä kertaa, niin se panee vahvasti epäilemään, että tutkinnassa ei ole alun perin ollut sellaista aineistoa, joka olisi antanut täyden oikeutuksen laajoilla takavarikoilla tapahtuneisiin oikeudenloukkauksiin. -Syytteiden jatkuva nostamatta jättäminen puolestaan merkitsee tosiasiallisesti sitä, ettei kansalaisille anneta mitään mahdollisuuttakaan oikeusturvansa toteuttamiseen ja siitä huolehtimiseen, toteaa Jarmo Juntunen.

Mikäli poliisi katsoo, että sen “työrauha” edellyttää keskustelemattomuutta, sen olisi silloin itse pitänyt pidättäytyä tiedottamisesta, huomauttaa Juntunen.

Demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluu, että viranomaisten tiedotteista voidaan kriittisesti keskustella. -Poliisin julkisuuteen välittämät toivomukset Wincapita-tutkimukselle annettavasta työrauhasta ovat jo tapahtuneen tutkinnan pituuteen ja oikeusvaltion periaatteisiin nähden täysin sopimattomia, sanoo toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.

(EOK-viestintä)